Mutta... Töis painettii taas hurjaa tahtii hommii. Iltahukis eile tutustuttii penkkien kautta mitä ihmeellisimpii italian insinöörie aivoituksii. Mite ihmees voi hankalammi (tai varmasti voi, mut sit täytyy tehä jo hankalasti) suunnitellakaa johdotuksii?
Tai lähinnä niitte huoltoo? Kuka osais ikinä arvatakkaa et jos radio (siis IC-junas) ei kuulu siit käsinojan vermeest et sen korjaamine o tehty sit aevamukavaks. Oheises kuvas Vode (YEAH!) Voutilainen o aihee paris painanu, allekirjoittaneen kanssa, palttiarallaa kaks ja puol tuntii! Niin, aivan oikein, kolome tuntii. Vittu et saa kypsymää ja loppupeleis naurattaa toi homma. Pomo kyseli et missäs ukot o ollu (kolmen ja puolen tunni) jällee ku ei oo näkyny? Siihe sit kuitattii et raatiota korojaamas. Hiukka pomoo hymyilytti ku kerrottii työn sujuminen vaiheittain. En jaksa ny tässä romaanii alkaa kirjottaa, mutta ystävät rakkaat, uskokaa kun sanon et se oli hanurista. Kyseinen vika muute johtu siit ku turvavalona toimiva lamppu oli menny oikosee ja polttanu kaikki piuhat paskaks. Ei ihme jos ei radiostakaa kuulu mitn ku ei oo piuhoja! Penkinlämmittimen kuitenkii sai lipunhinnalla.Ei kai siin sit hittojakaa. Palaillaa ku o taas jotai kerrottavaa....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti