Tampere, tuo ystävyyden ja parhauden kaupunki. No mikä ettei.
Eile oli siis vuoros Hellä ja Massikan poijjaat keikil. Paikka o miul iha uus tuttavuus mut jo yhen keikin jälkee o mahtava fiilis. Henk.kunt. o mukavaa sakkii kaikipuoli, kamat o iha ok(mitä ny asteen liian pien PA) tollasen paikan hoitamisee ja tarjoilu pelas nimittäi 10+ arvosesti. Lämppäämäs oli Axegressor tai jotai siihe suuntaan. Perusrässii mut se ku kaveri huutaa et: JOKELAAA!!!! ja biisis lauletaa et rehtori saa luodin otsaasa tai jotai, ei kauheesti kyl vakuuttanu minnuu ja luulen ettei montaa muutakaa.
Massikan kans hierottii soundit kuntoo hyvis ajoi ja keikil mentii kuude ja kaheksa välil mut ehottomasti kasin jälkee. Paikka oli lämppärin jälilt semitukos, noi 70-90 henkee kai, ja meininki heti alust asti iha ok. Lettunenkii ilmesty paikalle paremman puoliskonsa kanssa. Jälleen näkemisen riemu oli rajaton (ei se orkka) ja oluet vaihtoivat omistajaa jne...Porukka alko lämpiää aika nopiaa ja bändin poijjaatkii liekehtivät vaihtelevalla liekil. Javanatorin soolo oli silkkaa parhautta, samoi ku Teemun Anssi Nykänen (tahaton)imitaatio, Tuomon ja Antin yhteislaulu and ja go-go-tytöt sekoittivat meidän pään. Meininki oli mitä parhain. Hiukka oheistoimintaa keikan jälkee ja Ompun, ah niin ihanaan, vuoteeseen makoilee ja odottaa kotiopääsyy. Mie pidän kyl. Toi porukka toimii livenä aiva tömäkästi. Siis kaikki te isin pikku possunaperot, jotka haette hyvää päntii baariinne keikil, täs se on. Kattellaaha taas ku o tarinaa kerrottavan.
Viikonlopun ohjelmas mm. Vepen suuri seikkailu osiossa uudet nahkasaappaat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti