Oksu tarinoi elävästä elämästä, sen mukana tuomista vastoinkäymisistä, iloista, suruista, ystävistä ja vihollisista. Niin ja keikoista ja audiosta. Ja kaikest turhanpäiväsest.
sunnuntai, toukokuuta 13, 2007
Jee jee Jerry Cotton..... Kuka ajaa tavaraa täynnä olevalla humppakuutiolla???
Perjantaina oli sitten Porissa uuden ravintelin avajaiset. Wau. Jerry Cotton niminen g-viihderavintola avattiin ytimeen. Wau. Napanderilla oli siellä keikka. Voi v*ttu! Mistähän tämän tilityksen alkaisi? Noh, paikkahan on karaokeravintolaksi ja jonkun sortin seurusteluluukuksi viritelty. Ensin saavuttuasi sisään, karaoke räjäyttää tajuntasi. Suoraan naaman edessä ovesta saavuttuasi joku hoilaa aivan tuhannen tajuttoman lujaa jotain täyttä paskaa. Siitä sitten tiskin ohi puikkelehtien tulee vasta narikka jonka jälkeen "muutamat" rappuset alakertaan. Se onkin kuin onkin ihan kompaktin kokoinen tila. Ja siellä on stage! N. 3*4m lava nököttää toisessa reunassa. Talolla on PA. ÄLKÄÄ KYSYKÖ MIKSI! Se on se legendaarinen Club 19 PA joka on stäkätty lattialle siten, että se amalgaameja irroittava pilli on suoraan, siis IHAN suoraan, korvan korkeudella. Ja uskokaa kun kerron, se kirjaimellisesti poraa otsalohkoon rei´än! Takahuoneena toimii joku keittiönurkkaus (paikassa joskus ollut kebabravintola ym.). Alakerta ja yläkerta on savuton. Siellä on sellainen, tuttu VR:ltä, oleva savukekoppi. Mahtavuutta. Kun siellä on kerralla yli seitsemän ihmistä, et pelkästään saa tupakoinnista tarpeeksesi vaan vitutuksesi on kohollaan takuuvarmasti. Sähköt paikassa. Mie en edes lähde tuohon hommaan. Näin kun talon henk.kunta yritti vaihtaa useita lamppuja ravintolassa, joka ikinen kerta tuli "silmille"!!! Parhautta. No mutta itse keikkaan! Käytössähän näillä keikeillä on ollut (sori Aki ku unohtu mainostus) Musiikkihuoneen, elikkäs Peltosen Akin vermeet ja rensselit. KV-2:sta ja Sound Projectsin SP-2FM (12"/1") merkkistä kulmaa. Jos ette ole vielä tutustuneet niin suosittelen. Aktiivi, kyllä luit oikein, aktiivimonskuja joissa ihan loistava soundi jo valmiiksi. Tehoa o ku sopivan pienessä kylässä ja poppari tykkää. Ei. äläkä edes puhu mistää RCF/FBT:n purkeista samaan aikaan. Perkele nää o iha omaa luokkaansa. Ja ei, nämä ei ole tehty muovista! No mutta asiaan. Keikka oli itsessään varsin viihdyttävä. Martti-setä veteli takuuvarmasti omia höysteitään sekaan ja tuli siellä muutama lipsahduskin kappaleiden joukoissa. Sanat voi unohtaa, se on sallittua. Tekee sitä Klapikii. Ai niin meinas unohtua. Paikalla on lastauslaituri, mutta sitä EI SAA käyttää. Se kun on avoin tila ja siellä on tyhjää ja paku mahtuis sinne ja siitä olisi vain tuupittava kamat sisään helposti. Mutta ei. Se on jonkun pikkuhitlerin omistaman huoltoyhtiön siivouskoneiden (niitä oli siellä kokonaiset kaksi) parkki- ja vedentäyttöpaikka. Soitimme, kuuntelimme huutoa ja luovutimme. Siis, orkesteri/tekniikka roudaa kamansa kadulta alas ja päinvastoin. Parhautta. No seuraava olisi pohjanmaa...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti